Työnantajan direktio-oikeus

[smartcrawl_breadcrumb]

Milloin työtä tehdään työsuhteessa työnantajaan, ja milloin kyse on itsenäisenä yrittäjänä toiselle yritykselle tehdystä työstä? Kysymys on ollut viime vuosina ajankohtainen, koska se liittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota on käyty alustatalouden yhtiöihin liittyen. Julkisuudessa ja tieteen parissa on käyty keskustelua siitä, ovatko esimerkiksi Woltin ruokalähetit ja Uberin kuljettajat työsuhteessa yhtiöihin vai toimivatko he itsenäisinä yrittäjinä. Mielipiteitä on esitetty sekä työsuhteen olemassaolon että yrittäjyysaseman puolesta. Lisäksi Taloustutkimus on tehnyt Wolt-läheteille kyselyn, jossa heidän omat mielipiteensä asetettiin keskiöön. Asiassa on kuitenkin pidettävä mielessä se, että lopulta ratkaisu asiassa tehdään oikeudelliselta pohjalta eikä mielipidekyselynä. Tässä blogikirjoituksessa en ota kantaa siihen, kuinka asia tulisi mielestäni ratkaista, vaan sen sijaan keskityn avaamaan asiaa työnantajan direktio-oikeuden kannalta, koska se on ongelman oikeudellisesta näkökulmasta olennainen käsite.

Mikä ihmeen direktio-oikeus?

Direktio-oikeudella tarkoitetaan työnantajan oikeutta johtaa ja valvoa työntekijöidensä työntekoa. Se on myös yksi tärkeimpiä työsuhteen tunnusmerkkejä, minkä vuoksi se tulee arvioiduksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä siitä, onko heidän välillään tehty työsopimus. Direktio-oikeus ilmenee työsopimuslain (TSL) 1 luvun 1 pykälästä.

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Direktio-oikeudella viitataan nimenomaan säännöksessä ilmaistuun työnantajan oikeuteen johtaa ja valvoa työntekoa.

Säännöksen muotoilusta huomataan, ettei sillä mikä nimi sopimukselle on annettu, ole merkitystä asian ratkaisemisessa: sopimus on lain silmissä työsopimus, kun säännöksen kriteerit täyttyvät. Sopimuksen nimen sijaan työsuhteen syntymisessä olennaista on, mitkä ovat suhteen todelliset tunnusmerkit. Näin ollen esimerkiksi urakkasopimukseksi kutsuttu sopimus saattaa todellisuudessa olla työsopimus, mikäli urakoitsija toimii urakan tilaajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Näin kävi Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2008:99.

Mitä tarkoitetaan johdon ja valvonnan alaisena työskentelyllä?

Työsopimuslaissa itsessään ei ole avattu sitä, mitä johdon ja valvonnan alaisena työskentelyllä tarkoitetaan. Lain esitöissä työnantajan direktio-oikeudella tarkoitetaan sitä, että työnantajalla on oikeus toimivaltansa rajoissa antaa ohjeita ja määräyksiä. Määräykset koskevat esimerkiksi sitä miten, missä ja milloin työsuoritus tehdään. Työnantajan oikeus valvontaan kattaa muun muassa lopputuloksen laadun ja työnsuoritustavan. Direktio-oikeuden osalta merkittävää on tietää, että säännöstä tulkitaan vakintuneesti siten, että oleellista ei ole, onko työnantaja tosiasiallisesti käyttänyt oikeuttaan johtaa ja valvoa työntekoa; jo pelkkä mahdollisuus oikeuden käyttämiseen on riittävä kriteerin täyttymiseksi.

Työnantajan direktio-oikeudelle vastasuuntainen ilmiö on työntekijän alisteisuus, eli subordinaatio. Subordinaatiosta säädetään työntekijän yleiset velvollisuudet ilmaisevassa työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä. Pykälän ensimmäisen virkkeen mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Säännöksen sanamuotoilusta voidaan helposti huomata yhteys työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen. Yhdessä TSL 1:1:n kanssa se muodostaa direktio-oikeuden kokonaisuuden.

Miten itsenäinen ammatinharjoittaja eroaa työntekijästä?

Johtopäätöksenä yllä mainitusta voimme todeta, että työnantajan direktio-oikeudesta seuraa se, että työsuhteessa työntekijän asema suhteessa työnantajaan on varsin epäitsenäinen. Sen sijaan yrittäjätoiminnassa juuri työnteon itsenäisyyttä pidetään yhtenä sen keskeisistä piirteistä. Muita yrittäjyyden tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi taloudellinen sitoutuminen toimintaan sekä työskentelyn vapaus.

Yrittäjyydelle tyypillisiä itsenäisyyden ja toiminnan vapauden piirteitä ovat esimerkiksi määräysvalta siitä, mille ajankohdalle hän sijoittaa työskentelyn sekä lomat, ja valta päättää siitä, miten hän työnsä toteuttaa. Lisäksi työstä maksetun korvauksen tapa voi indikoida yrittäjäasemaa, jos korvaus maksetaan toimeksiannon toteuttamisen perusteella.

Lopuksi

Tämä blogiteksti on keskittynyt direktio-oikeuteen, koska se on yksi tärkeimmistä työsuhteen tunnusmerkeistä. Epäselvissä tilanteissa työsuhteen olemassaolo usein lopulta ratkaistaan juuri direktiotunnusmerkin toteutumisen kannalta. Siitä huolimatta on pidettävä muistissa, että se on yksi tunnusmerkeistä, ei suinkaan ainoa. Muita tunnusmerkkejä ovat toiminnan vastikkeellisuus, työn tekeminen toisen hyväksi sekä asiasta sopiminen. Lisäksi toiminnan täytyy olla nimenomaisesti työn tekemistä, eli esimerkiksi harrastustoiminta ei täytä kriteeriä.

Eppu Kohtanen
Eppu Kohtanen
Lakko, ylityökielto, vuoronvaihtokielto – saako tulla töihin?

Lakko, ylityökielto, vuoronvaihtokielto – saako tulla töihin?

Eräs asiakkaamme otti yhteyttä kysyäkseen, saako työntekijä tulla töihin, kun käynnissä on jokin työtaistelutoimi, kuten lakko, vuoronvaihtokielto tai ylityökielto. Asia oli tullut heillä eteen sen vuoksi, että työntekijä itse ei ollut erityisen kiinnostunut...

read more

Olemme uudistaneet kotisivumme!

Pitkän odottelun jälkeen olemme viimein saaneet uudet kotisivumme julkaisukuntoon. Tervetuloa tutustumaan! Vanha sisältö on yhä tallella ja pääosin vanhoissa osoitteissaan. Vanhojen linkkien pitäisi siten yhä toimia. Mikäli kuitenkin jokin linkki ei vaikuttaisi...

read more

Varhainen saneerausmenettely

Vuoden 2022 heinäkuussa yrityssaneerauslakiin tuli voimaan muutos, jolla lakiin lisättiin uusi saneerausmenettely, varhainen saneerausmenettely. Lakimuutoksella pantiin täytäntöön EU:n direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä. Muutoksen myötä...

read more
!