Yrittäjyyden arvostus on nousussa, ja moni harkitsee itsekin yrittäjäksi ryhtymistä. Yhtiömuodon valinta onkin yksi aloittavan yrittäjän suurista päätöksistä. Osa perustaa osakeyhtiön, osa päätyy muihin yhtiömuotoihin. Valitettavan usein päätös perustuu kuitenkin ainakin osittain väärinkäsityksille. Tässä on vastaus muutamaan usein esitettyyn ja väärinkäsityksiä aiheuttavaan kysymykseen osakeyhtiöistä.
Montako osakasta on oltava, jotta voi perustaa osakeyhtiön?
Yksikin osakkeenomistaja riittää. Suomalaisessa osakeyhtiölaissa ei ole määritelty osakkeenomistajien vähimmäismäärää, vaan yhtiön voi perustaa yksinkin. Tosin käytännössä osakeyhtiötä ei voi perustaa kokonaan yksin, sillä laki edellyttää, että osakeyhtiön hallituksessa on oltava vähimmillään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Samoin jos yhtiössä valitaan tilintarkastaja, on tilintarkastajan oltava ulkopuolinen henkilö.
Pitääkö olla Suomen kansalainen?
Ei tarvitse. Laki kuitenkin edellyttää, että vähintään yhden hallituksen jäsenen tai varajäsenen kotipaikan on oltava ETA-alueella. Poikkeusluvalla tästäkin voidaan joustaa, mutta luvan saaminen on vaikeaa ja tällöinkin on oltava Suomessa sijaitseva edustaja.
Osakeyhtiön omistajuus ei millään tavalla edellytä, että olisi Suomen kansalainen tai edes asuisi Suomessa (mutta kannattaa varmistaa verotus ja ennakonpidätykset ennen osingonjakoa).
Voiko luottotiedoton perustaa osakeyhtiön?
Osakeyhtiön voi perustaa ja osakkeita omistaa periaatteessa kuka tahansa, eikä luottotiedoilla tai niiden puuttumisella ole merkitystä. Vajaavaltainen tosin tarvinnee edunvalvojan/huoltajan hyväksynnän perustamiselle ja osakkeiden merkitsemiselle.
Hallituksen jäsenenä toimimistakaan pelkät maksuhäiriömerkinnät eivät estä. Hallituksen jäsenenä ei kuitenkaan voi toimia vajaavaltainen tai henkilökohtaisessa konkurssissa oleva henkilö. Konkurssin päätyttyä tilanne on sama kuin maksuhäiriömerkinnöillä muutoin. Lainsäädännön lähtökohta on, että jokainen saa uuden mahdollisuuden, eikä aiempi konkurssi (henkilökohtainenkaan) estä elinkeinon harjoittamista.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että luottotiedoissa olevat maksuhäiriömerkinnät ja aiempi historia muutenkin (aiemmat yritykset, konkurssit jne.) voivat vaikeuttaa luotonsaantia myös yhtiölle. Lisäksi aiemmat (henkilökohtaiset tai hallinnoimansa yhtiön) laiminlyönnit voivat johtaa siihen, ettei verohallinto suostu merkitsemään uutta yhtiötä ennakkoperintärekisteriin. Tämä voi puolestaan hankaloittaa esimerkiksi laskutusta. Yksittäiset maksuhäiriöt eivät kuitenkaan yleensä estä ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä. Jos asia arveluttaa, voi sitä selvittää ennakolta verohallinnosta.
Voinko maksaa merkintähinnan (osakepääoman ja mahdollisen muun osan) muutoin kuin rahana?
Osittain kyllä. Osakepääoma ja sen ylittävä merkintähinta voidaan rahan ohella maksaa omaisuudella eli niin sanottuna apporttina. Tällaisen apporttiomaisuuden arvosta on kuitenkin saatava tilintarkastajan lausunto, ja merkinnässä käytettävän ”nimellisarvon” on vastattava omaisuuden todellista arvoa. Apporttiomaisuutta voivat olla esimerkiksi työkalut, tarpeelliset kalusteet, toimitilat ja vastaavat.
Tulevia tai jo tehtyjä työsuorituksia ei voida käyttää apporttina.
Apporttiomaisuutta hyödynnettäessä kannattaa miettiä myös apporttin järkevyyttä. Jos koko merkinnän jälkeinen pääoma on muuta omaisuutta kuin rahaa, ei yhtiöllä ole perustettaessa senttiäkään rahaa. Silloin osakkeenomistajat tai muut tahot joutuvat lainaamaan välittömästi lisärahaa. Se ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, vaan vähintään perustamiskulujen kattamiseksi tarvittava määrä kannattaa yleensä sijoittaa rahana.
Kuka maksaa perustamisen?
Jos osakkaita on useita, kannattaa perustamiskuluista sopia osakassopimuksessa. Viime kädessä yhtiö maksaa yleensä oman perustamisensa, mutta mikään ei estä sitä, että joku maksaa kulut lahjoituksena yhtiölle.
Käytännössä perustamiskulujen kanssa toimitaan yleensä joko niin, että se taho, joka käytännössä perustaa osakeyhtiön (osakas tai esimerkiksi Legalwise Oy) maksaa maksut kaupparekisteriin ja veloittaa ne kulukorvauksina yhtiöltä perustamisen jälkeen. Toinen vaihtoehto on, että maksut maksetaan suoraan perustettavalle yhtiölle jo avatulta tililtä, jolle osakkeiden merkintähinta on maksettu.
Jos perustaa osakeyhtiön, tuleeko automaattisesti yrittäjäksi?
Osakkeiden omistaminen ei suoraan tarkoita, että henkilö olisi yrittäjä. Oikeudellisesti yrittäjästatus on merkityksellinen lähinnä sosiaaliturvaan (eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäivärahat jne.) liittyvissä kysymyksissä.
Jos yrittäjän määritelmä täyttyy, katsotaan henkilö yrittäjäksi ilman muita toimia, eli siis periaatteessa automaattisesti. Mitään erillistä ilmoitusta yrittäjäksi ryhtymisestä ei tarvitse tehdä. Toisaalta yrittäjänä täytyy huolehtia itse siitä, että toimii yrittäjästatuksen mukaisesti eli maksaa YEL-eläkettä (edellytysten täyttyessä), kuuluu yrittäjän työttömyyskassaan (ei palkansaajakassaan!) ja toimittaa palkasta ennakonpidätykset yrittäjänä, ei palkansaajana. Eläkeyhtiöt, työttömyyskassat, Kela tai muukaan taho ei itse seuraa etukäteen yrittäjyyden määritelmän täyttymistä, joten on erittäin tärkeää tiedostaa koko ajan itse, onko yrittäjä vai palkansaaja (työntekijä), ja toimia sen mukaisesti.
Oikeudellisesti merkityksellinen yrittäjyys merkitsee toimimista omistamassaan yhtiössä, yleensä vielä päättävässä asemassa. Pelkkä omistajuus ei siis riitä, vaan tämän lisäksi on tehtävä työtä omassa yrityksessään. Yrittäjän määritelmä vaihtelee hieman sosiaaliturvan eri osa-alueilla, joten aiheeseen kannattaa perehtyä ennen yritystoiminnan aloittamista. Lisätietoa aiheesta voit lukea esimerkiksi Suomen Yrittäjien kotisivuilta.
Tarvitsetko apua osakeyhtiön perustamisessa? Perusta osakeyhtiö vaivattomasti ja samalla huolella tehdyin, juuri teille räätälöidyin asiakirjoin perustamispalvelumme avulla.
OTM Tuomas Liinamaa on Legalwise Oy:n perustaja, toimitusjohtaja ja pääosakas.
